Miksi omistamista koskevia tietoja salataan?

Voit osallistua keskusteluun artikkelin lopussa. Siirry keskusteluun »

Tätä kysyimme seminaarissamme 9.10.2013. Mutta kovin kirkkaita vastauksia emme saaneet. Koko joukko ihmisiä ja taloudenpitäjiä elää edelleen siinä käsityksessä, että omistamisen läpinäkyvyys ja bisnes eivät samaan yhtälöön mahdu. Tämä on outoa ja ristiriidassa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koskevien yleisten vaatimusten kanssa.

Taloudellisen koulutuksen saaneena toki tiedän, että taloustieteen piiristä löytyy oppi joka lähtöön. Mutta ainakin yksi periaate on yleisemmin tunnustettu: vakaa ja tehokkaasti toimiva markkinatalous edellyttää sitä, että kaikilla taloudenpitäjillä on likimain samat tiedot. Ongelmia on luvassa, jos tieto jakautuu epätasaisesti. Ainakin se vuosien 2008 – 2009 lamasta ja sen seurauksista pitäisi ymmärtää.

Kysymys on myös omistamista koskevan rekisteröinnin luotettavuudesta, sijoittajan oikeusturvasta. Yksi esimerkki tästä on sijoituspankki Lehman Brothersin konkurssi syksyllä 2008.  Vielä tänään, noin viisi vuotta myöhemmin, kysellään, ketkä mitäkin omistivat.  Pankista itsestään tätä tietämystä ei löydy. Se tietämys näyttää kadonneen moniportaisiin hallintaketjuihin.

Tämä koskee myös Suomea.

Ulkomaiset sijoittajat ovat vuodesta 1991 lähtien voineet rekisteröidä omistuksensa suomalaisissa pörssiyhtiöissä heitä edustavan pankin nimiin. Sitä, että todellisen omistajan paikalla lukee omistajaa edustavan tahon nimi, kutsutaan omistusten hallintarekisteröinniksi. Vuodesta 2005 lähtien myös sijoitusrahasto-osuudet on hallintarekisteröity.

Toistaiseksi tämä mahdollisuus koskevaa vain ulkomaisia, ei suomalaisia. EU-maiden joukossa tämä rajoitus on poikkeuksellinen, ja vuodesta 2000 lähtien rahoitusalan järjestöt, kuten Finanssialan Keskusliitto, Pörssisäätiö ja valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto ovat vaatineet tämän rajoituksen poistamista. Vaatimuslistalla on ollut myös rekisteröinnin hajauttaminen pankkeihin.

Keväällä 2011 tämä kaikki kuitenkin politisoitui sillä seurauksella, että pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa omistamisen julkisuus luvataan pitää ainakin nykytasolla. Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan tehdä hallintarekisteristä viranomaisjulkinen. Tällä ilmaisulla tarkoitetaan sitä, että ainakin verottajan pitäisi voida identifioida lopulliset edunsaajat verotusta varten, kuten muut verovelvolliset.

Kyse ei siis ole vain avoimuudesta taloudellisen päätöksenteon kannalta. Kysymys on myös harmaan talouden torjumisesta.  Markku Hirvosen mukaan sijoitustuottojen verotus on nykyään aivan liikaa omantunnon varassa. Juuri mikään ei estä edes suomalaisten omistusten ulkoistamista johonkin veroparatiisiin siten, että verot osingoista ja luovutusvoitoista pysyvät nollan tuntumassa.

Eikä tässä kaikki.

Niin kauan kuin omistamisen rekisteröintiä koskevat lait suojelevat rahanpesijöitä ja veronkiertäjiä, lainsäädäntöä voi määritelmän mukaan pitää korruptiivisena, hämärämiehiä suojelevana. Selvimmin tämän asian on sanonut Iso-Britannian pääministeri David Cameron, Lontoon cityn etujen vastaisesti. Se, että tällaista pääsee tapahtumaan, kielii todella suurista ongelmista.

Cameronin mukaansa tilanne on nyt niin huono, että rahoitusbisnes voi pelastaa toimialansa vain avoimuudella. Hänen mukaansa kuhunkin maahan pitää perustaa yleisjulkinen omistajarekisteri, jossa omistajan paikalla lukee todellisen omistajan nimi.

Suomen pääministeri, kuten kukaan muukaan ministeri, ei ole mitään tällaista lausunut. He sanovat kyllä toimivansa omistamisen julkisuuden puolesta, mutta keinoista sen toteuttamiseksi he eivät ole lausuneet.

Heille bisnes ja avoimuus eivät ilmeisesti vieläkään mahdu samaan yhtälöön.

 

Erkki Laukkanen
Puheenjohtaja, Transparency Suomi ry.

 

Lisätietoja:

Jorma Yli-Jaakkola: Arvopaperien säilytysmallit ja omistuksen julkisuus.

Markku Hirvonen: Tekeekö hallintarekisteri Suomesta veroparatiisin?

Kim Lindström: Omistamisen julkisuus sijoittajan näkökulmasta.

Global Witness welcomes UK’s historic rollback of corporate secrecy.

One Comment

  1. Yritysjohdon palkka- ja palkkiotietojen julkisuutta koskeva vaatimus on eräiden viime aikaisten kohujen myötä noussut voimakkaasti esille niin tiedotusvälineissä kuin kansalaisten keskuudessa. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että tietoja salaamalla voidaan ylläpitää palkkojen, palkkioiden ja muiden etuuksien kohtuutonta tasoa, joka ei avoimen tiedonsaannin oloissa onnistuisi.

    Suuria ansioita saavia ja niistä vain vähän veroja maksavien kansalaisten rauhaa häiritsee myös se, että verottaja tekee näistä tiedoista kerran vuodessa, tosin jälkikäteen, julkisia. Sen sijaan omistusta ja varallisuutta koskevat tiedot katosivat julkisuudesta sen jälkeen, kun maassamme lopetettiin varallisuusveron kanto.

    Tuloja ja varallisuuksia koskevien tietojen avoimuus ja julkisuus ovat olennaisia tietoja, jos halutaan arvioida kansakunnan tulon- ja varallisuuden jakautumista ja niitä tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat. Näiden tekijöiden joukossa on myös korruptioksi luettavia piirteitä.

    Kansalaisia koskevan tiedon ohella on tärkeätä saada tietoa myös yrityksistä, niiden omistuksista ja tulovirroista. Omistusta koskevien tietojen salaamisella saattaa olla perusteita liiketoiminnan kannalta, mutta viime vuosina on käynyt yhä selvemmäksi, että tästä aiheutuu merkittäviä haittoja talouden ja markkinoiden toiminnalle. Salaaminen mahdollistaa veronkiertoa, rahanpesua ja harmaan talouden toimintaa, joilla on vaikutuksia myös vallitsevaan globaaliin talouskriisiin.

    Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle ei esimerkiksi voida katsoa olevan etua siitä, että ulkomaiset sijoittajat voivat kätkeä omistuksensa suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Vielä käsittämättömämpää on, että vuosituhannen alusta lähtien rahoitusalan järjestöt, kuten Finanssialan Keskusliitto, Pörssisäätiö ja valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto ovat halunneet hallintarekisterimenettelyn kautta piilottaa myös suomalaista omistusta koskevat tiedot.

    Toivottavasti nyt yritysjohtajien saamien kohtuuttomien korvausten myötä noussut keskustelu laajenee koskemaan myös yrityksiin ja omistuksiin liittyviä asioita, jotta korruption kitkemiseksi tarvittava avoin tiedonsaanti saisi yhä enemmän jalansijaa.

    Vastaa



Täytä tietosi ja osallistu:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty tähdellä.
Jos kirjaudut käyttäen Facebookia, kentät täytetään automaattisesti.

Voit käyttää tekstin muotoiluu HTML -tageja.