Suomi ja Bulgaria samalla viivalla ilmiantajien suojelussa

Voit osallistua keskusteluun artikkelin lopussa. Siirry keskusteluun »

Suomi on ratifioinut YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen (UNCAC) 20.1.2006. Sen 33 artikla edellyttää ilmiantajien suojelua tukevaa lainsäädäntöä. Kuluneiden lähes kahdeksan vuoden aikana toimeen ei kuitenkaan ole tartuttu, monista kehotuksista huolimatta. Suomessa ei ole myöskään olemassa yleistä, viranomaisten tukemaa vihjekanavajärjestelmää, jonka kautta epäilyksiä ja tietoja väärinkäytöksistä ja korruptiosta voisi tuoda viranomaisten tietoon.

Toimettomuudella on ollut seurauksensa.

Transparency Interationalin (TI) tekemässä tutkimuksessa, joka vertaili ilmiantajien suojelua koskevaa lainsäädäntöä EU-maissa, Suomi sijoittui maaryhmään, joiden lainsäädäntö sisältää joko vähän tai ei lainkaan suojelua tukevia säädöksiä. Tähän nollaryhmään kuuluu kuusi muuta maata: Bulgaria, Kreikka, Liettua, Portugali, Slovakia ja Espanja. Tämäntyyppisessä vertaisryhmässä ei Suomea ole perinteisesti tutkimustuloksissa totuttu näkemään.

Ainoa, mitä Suomesta julkisena palveluna tällä hetkellä löytyy, on poliisin Nettivinkki-sivusto, jossa kansalaiset voivat jättää ilmiannon internetissä havaitsemastaan epäilyttävästä aineistosta. Sivustoa ei kuitenkaan voi millään tasolla rinnastaa yleiseen vihjekanavajärjestelmään, vaan kyse on hyvin rajattuun tarkoitukseen tarkoitetusta kanavasta.  Yksityisellä sektorilla on päästy pidemmälle, ja monet suuret yritykset ovat Suomessa ottaneet käyttöön vihjekanavajärjestelmiä omaan toimintaansa liittyen.

TI:n raportin mukaan korruptiotapausten ilmoittamista arastellaan kielteisten reaktioiden ja kostotoimenpiteiden pelossa. Historia on myös osoittanut, että arastelulle on aihetta. Ilman lain tarjoamaa riittävää suojaa ilmiantajat ovat joutuneet vakaviinkin vaikeuksiin, joista työpaikan menetys on sieltä lievimmästä päästä. Ilman riittäviä suojamekanismeja ilmiannot voivat siis jäädä tekemättä.

Seurauksien ja kostotoimenpiteiden pelossa ja ilman riittävää, lakiin perustuvaa suojaa ilmiantajat ottavat valtavia henkilökohtaisia riskejä edistääkseen tärkeäksi kokemiaan periaatteita. Olennaista toimivassa korruptio- ja väärinkäytöstapausten ilmiantoprosessissa onkin nimettömän raportoinnin salliminen sekä ilmiantajien toimiva suojelu ja ehdoton luottamuksellisuus. Jos käytössä on nämä kriteerit täyttävä järjestelmä, on se erittäin tehokas keino tuoda esiin ja torjua erityisesti rakenteellista korruptiota.

Mallia Iso-Britanniasta

Mallia Suomessa voitaisiin ottaa vaikka Iso-Britanniasta, jonka ilmiantajien suojelua koskevaa lainsäädäntöä pidetään yhtenä maailman parhaista, ja siitäkin huolimatta britit parhaillaan arvioivat, pitäisikö maan lainsäädännön ilmiantajille tarjoamaa suojaa vielä lisätä ja laajentaa. Asiassa voisi kääntyä myös naapurimaan puoleen, sillä Ruotsissa ilmiantajien lainsäädännöllisellä suojelulla on pitkät perinteet.

Voi olla, että Suomessa ilmiantoihin ja ilmiantajiin suhtaudutaan hieman kielteisesti terminologian takia. ”Whistleblower”-termillä kun ei ole oikein sopivaa suomennosta, ja yleisesti käytettyyn ”ilmiantajaan” liittyy kielteisiä merkityksiä. Tästä syystä Suomessa täytyy saada nostettua ilmiantajien yhteiskunnallista profiilia ja päivittää se vastaamaan nykypäivää. Julkisuudessa ilmiantajista puhuttaessa viesti on pidettävä myönteisenä. On painotettava sitä, että heidän toimintansa tähtää yhteiskunnan ja yrityselämän läpinäkyvyyden lisäämiseen ja epäeettisten tai laittomien toimintatapojen kitkemiseen.

Ilmiantajien suojelulla on myös yhteiskunnallisesti huomattava taloudellinen merkitys. Esimerkiksi julkisen sektorin varojen väärinkäyttöön liittyviä epäilyjään ilmi tuova henkilö on meidän kaikkien veronmaksajien asialla. Hänen ilmiantonsa edistää vastuullisuuden, läpinäkyvyyden ja eettisen toiminnan periaatteita käytännön toiminnassa.

Eikö näin arvokkaita asioita edistävien ihmisten suojelu pitäisi olla lainsäätäjänkin prioriteettina?

 

Outi Nieminen
Hallituksen jäsen, Transparency Suomi

 

Lisätietoa:

Mitä UNCAC tarkoittaa ilmiantajien suojelulla?

Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä

Whistleblowing in Europe – legal protections for the whistleblowers in Europe



Täytä tietosi ja osallistu:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty tähdellä.
Jos kirjaudut käyttäen Facebookia, kentät täytetään automaattisesti.

Voit käyttää tekstin muotoiluu HTML -tageja.